Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

• Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
• Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jani Ronkainen
Näkövammaisten liitto ry
p. 050 526 3831

jani.ronkainen(at)nkl.fi

Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote, huhtikuu 2022

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on aina henkilökohtainen, eli se myönnetään vammaiselle henkilölle. Tunnusta voi käyttää siinä autossa, jolla asianomainen liikkuu, kun on tarvetta pysäköidä merkitylle paikalle.
Päätöksen siitä, täyttyvätkö myöntämisen edellytykset, tekee lääkäri. Jos henkilöllä on pysyvä haitta, pysäköintitunnus myönnetään 10 vuodeksi. Muussa tapauksessa tunnus myönnetään lääkärin lausunnossaan erikseen ilmoittamaksi ajaksi. Se myönnetään kuljetettavalle henkilölle, ei kuljettajalle. Tunnusta voidaan käyttää siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on itse kuljetettavana. Pysäköintitunnus kelpaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Pysäköintitunnuksen myöntämisen edellytykset:

• Jos vammaisuus aiheutuu heikentyneestä näöstä, näöntarkkuuden on oltava paremmassa silmässä enintään 0.1 tai näkökyvyn kokonaisuudessaan arvioiden vähintään haittaluokan 17 mukainen.
• Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva haitta estää henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja kuuluu vähintään haittaluokkaan 11 (ks. työtapaturma- ja ammattitautilaki 84 §).
• Kuljetettavalla tulee olla säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve, eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman toisen henkilön apua.

Yleisen pysäköinnin säännöt
Pysäköimistä koskevat säännöt ovat selkeämpiä yleisillä kuin yksityisillä alueilla. Yksityisillä alueilla käytäntö on kirjava.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa ajoneuvon pysäköidä yleisillä alueilla liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta:

• pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä
• maksullisille pysäköintipaikoille maksua suorittamatta
• alueille, joissa pysäköinti on muuten kielletty liikennemerkillä ”Pysäköinti kielletty” tai ”Pysäköintikieltoalue” 
• rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu
• pihakaduille sillä varauksella, ettei pysäköinnistä aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle
• pyöräkadun ajoradalla muuallekin kuin merkitylle pysäköintipaikalle, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy. Pysäköinti on kiellettyä myös sellaisella alueella tai paikalla, joka on osoitettu liikennemerkillä vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin.
Yksityisillä alueilla pysäköinti
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus ei välttämättä oikeuta pysäköimään maksutta ja aikarajoituksetta yksityisillä alueilla. Alueilla on noudatettava alueiden omia pysäköimisen sääntöjä ja liikennemerkkejä. Pysäköinnin maksuttomuus tulee tarkastaa alueen omistajalta.
Yksityisillä pysäköintialueilla, joissa pysäköinnille on asetettu aikaraja, liikkumisesteisen pysäköintitunnus ei yksin riitä. Sen lisäksi pysäköinnin alkamisaika tulee ilmoittaa siten, että se on nähtävissä auton ulkopuolella, esim. parkkikiekolla. Tällaisia yksityisiä alueita ja pysäköintipaikkoja ovat esim. lentokenttien, ostoskeskusten sekä asuintalojen piha- ja pysäköintialueet.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus ei näin ollen oikeuta pysäköimään esimerkiksi kerrostalon pihaan, mikäli asianmukaisia autopaikkoja ei ole erikseen merkitty tai asianomaisella ei ole taloyhtiön erillistä pysäköintilupaa, jos sellainen tarvitaan. Jos alueella oleva parkkipaikka on merkitty varattu -kyltillä jollekin tietylle henkilölle tai ajoneuvolle, ei siihen ole lupa pysäköidä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella.

Pysäköintivirhemaksut

Suomessa ei tällä hetkellä ole voimassa olevaa lainsäädäntöä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. On kuitenkin olemassa muutamia asiaan vaikuttavia seikkoja, jotka on hyvä muistaa pysäköidessään.

Yksityiset pysäköinninvalvontayritykset voivat määrätä pysäköintivalvontamaksun myös liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltijalle, mikäli hän ei ole käyttänyt pysäköintikiekkoa yksityisellä pysäköintialueella. Yksityisen kiinteistön tai alueen omistaja määrittelee alueellaan pysäköintiä koskevan ohjeistuksen. Tämä ohjeistus on voimassa rajatulla alueella ja se määrittelee, miten alueella pysäköidään. Ohjeistus koskee myös pysäköintitunnuksen käyttäjiä. Ohjeistus ja määräykset on ilmaistava selkeästi havaittavalla tavalla, esim. lisäkilpien avulla. Maksuton pysäköinti liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella edellyttää aina kiinteistön omistajan päätöstä, eikä ole itsestäänselvyys.
Mikäli liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltija kokee yksityisellä pysäköintialueella saamansa pysäköinnin valvontamaksun aiheettomaksi, asiasta kannattaa:

• reklamoida ensin yksityiseen pysäköinnin valvontayritykseen
• ottaa yhteyttä kyseessä olevan yksityisen kiinteistön tai alueen omistajaan, jonka toimeksiannosta pysäköinninvalvontayritykset toimivat
• tai kysyä neuvoa kunnan kuluttajaoikeusneuvonnasta.

Pelkkä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käyttö ei ole riittävä syy reklamointiin, mikäli alueella on kilvin osoitettu pysäköintiin vaikuttavia velvoitteita. Turhien valvontamaksujen välttämiseksi kannattaakin aina pysäköidessään tarkastaa, onko kyseinen pysäköintialue yksityinen vai yleinen.

Näkökulma-puhelin

Näkökulma-puhelin palvelee näkövammaisia, läheisiä ja ammattilaisia joka arkipäivä.

Onko sinulla kysyttävää näkövammaisille tarkoitetuista tuista ja palveluista? Näkökulma-puhelin tarjoaa maksutonta neuvontaa, ohjausta ja rohkaisua näkövammaisten sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvissä asioissa.

Vuosien ajan Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat ovat auttaneet näkövammaisia ihmisiä löytämään sosiaali- ja terveysturvan avulla ratkaisuja erilaisissa elämäntilanteissa. Haluamme tarjota helposti saavutettavaa erityisasiantuntijuutta näkövammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kysymyksiisi vastaavat oikeuksienvalvonnan asiantuntijat. Puhelin palvelee näkövammaisia, läheisiä ja ammattilaisia arkisin klo 10–14 numerossa 09 3960 5050.
Oikeuksienvalvonnan asiantuntijat palvelevat edelleen myös omilla alueillaan. Voit siis edelleen olla tuttuun tapaan yhteydessä myös oman alueesi työntekijään, joka osaa varmasti neuvoa juuri oman kotikuntasi asioissa.

Alueellisten oikeuksienvalvojien yhteystiedot- Ulkoinen linkki

Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.

Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.

Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat (ent. kokemuskouluttaja) ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viisissäkymmenissä oleva heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007. Katja on kouluttanut muun muassa näkövammaisen kohtaamisesta ja esteettömyys- ja saavutettavuusasioista. Katja käyttää luennoillaan mm.  audiovisuaalista aineistoa, mietintämyssyhetkiä ja apuväline-esittelyjä toiveista ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen. Katja on kokopäivä työssä, joten parhaiten sopivat ilta-ajat. Katja on koulutukseltaan sosionomi (AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta.